Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviäminen on jatkuvasti kasvava globaali terveysuhka. Vähemmistö kuluttajista tietää, että superbakteerit voivat levitä myös heidän syömänsä lihan välityksellä. Kotimaisen lihan riskit ovat huomattavasti pienemmät kuin monessa muussa maassa tuotetun.

Antibiooteille vastustuskykyisten niin sanottujen superbakteerien leviäminen on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimmista globaaleista terveysuhkista. Ihmisiin antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat levitä suoraan ihmisistä ja elämistä, erilaisista hoitolaitoksista, ulkomaan matkalta tai elintarvikkeista.

Superbakteerien yleistyminen pidentää terveydenhuollon hoitojaksoja, lisää kustannuksia sekä hoitojen epäonnistumista ja kuolemantapauksia. Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan vuosittain jopa 25 000 kuolemantapausta Euroopassa on yhteydessä antibioottiresistensseihin bakteereihin – puhumattakaan tapauksista muualla maailmassa.

Superbakteerien yleistyminen pidentää terveydenhuollon hoitojaksoja, lisää kustannuksia sekä hoitojen epäonnistumista ja kuolemantapauksia.

Mitä enemmän ihmiset ja elintarvikkeet reissaavat, sitä nopeammin ja todennäköisemmin uhattuna ovat myös tavalliset suomalaiset. Ulkomaisesta, eurooppalaisestakin, lihasta ja tuotantoelämistä löydetään jatkuvasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita.

EFSA:n tuoreen kyselyn mukaan jopa 68 prosenttia kyselyyn vastanneista kuluttajista koki, ettei ole saanut riittävästi tietoa mikrobilääkkeiden käytöstä tuotantoeläimillä.

ESBL voi levitä lihan kautta

Esimerkiksi noin 90 prosentista Alankomaissa vähittäismyytyä broilerinlihaa löydettiin tietyille antibiooteille vastustuskykyistä ESBL-bakteeria vuonna 2008. ESBL aiheuttaa muun muassa virtsatie- ja vatsan alueen tulehduksia, ja voi levitä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä.

– Vaikka keittiöolosuhteissa oltaisiin kuinka huolellisia, niin väistämätöntä on, että jossain vaiheessa lihasta siirtyy tällaisissa olosuhteissa myös ihmisiin resistenttejä bakteerikantoja, sanoo bakteeri-infektiot-yksikön johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Alankomaista tuodaan Suomeen jatkuvasti merkittäviä määriä lihaa: se oli Suomen viidenneksi suurin lihantuojamaa vuonna 2016.

Jalava kertoo, että Alankomaissa linja ihmisille määrättävien antibioottien käytön suhteen on aina ollut todella tiukka – tiukempi kuin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Tuotantoelämille siellä on kuitenkin syydetty valtavia määriä antibiootteja kasvunedistäjinä ja ennaltaehkäisemään eläinten sairastumista. Juuri siksi Alankomaissa on jouduttu painimaan antibioottiresistenssin kanssa myös ihmisten terveydenhuollossa.

Alankomaissa tuotantoeläimille on annettu valtavia määriä antibiootteja kasvunedistäjinä ja ennaltaehkäisemään eläinten sairastumista. Siksi siellä on jouduttu painimaan antibioottiresistenssin kanssa myös ihmisten terveydenhuollossa.

– Vuonna 2008 nousseen kohun jälkeen Alankomaissa on alettu hyvin voimakkaasti muuttaa tuotantoeläinkäytäntöjä. Siellä on kovat tavoitteet, kuinka paljon antibioottien käyttöä eläintuotannossa halutaan vähentää.

Kotimaisen lihan riskit vähäisemmät

Kotimaisesta broilerinlihasta ESBL-bakteeria voi löytyä satunnaisesti. Meillä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutkii kotimaisen lihan tilannetta osana EU-laajuista ESBL:n seurantaohjelmaa.

Eviran ylitarkastajan Liisa Kaartisen ja mikrobiologian tutkimusyksikön johtajan Anna-Liisa Myllyniemen mukaan riski sille, että suomalainen kuluttaja voisi saada ESBL:n kotimaisesta lihasta on vähäinen, muttei olematon.

– ESBL-bakteerikannat tuhoutuvat kuumennettaessa samoin kuin lihassa olevat muut, mahdollisesti ihmiselle tautia aiheuttavat bakteerit kuten salmonella tai kampylobakteeri. On tärkeää huolehtia myös muusta keittiöhygieniasta: raakaa lihaa tulee säilyttää ja käsitellä aina erillään muista elintarvikkeista. Kädet ja työvälineet on pestävä huolellisesti heti lihan käsittelyn jälkeen.

ESBL-bakteerikannat tuhoutuvat kuumennettaessa samoin kuin lihassa olevat muut, mahdollisesti ihmiselle tautia aiheuttavat bakteerit. On tärkeää huolehtia myös muusta keittiöhygieniasta.

Suomessa tuotantopolven broilereita ei lääkitä antibiooteilla käytännössä ollenkaan, joten meillä ESBL-bakteereja ei voi syntyä broilereiden tuotantotiloilla ainakaan antibioottien käytön myötä.

– On todennäköistä, että ESBL-bakteerit tulevat Suomeen tuotavien broilerien vanhempaispolven untuvikkojen mukana, sanovat Kaartinen ja Myllyniemi.

Suomi on yksi antibioottien käytön mallimaista

Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta varotoimet superbakteereja vastaan ovat helpot: kannattaa suosia kotimaista ruokaa sekä muistaa hyvä hygienia ja riittävä kypsennys ruokaa laitettaessa.

Ja tämäkö riittää?

– Tämä on ihan selkeä asia. Minä sanon aina, että jos syö lihaa, niin syö suomalaista. Se on semmoinen helppo valinta, sanoo Jari Jalava THL:stä.

"Tämä on ihan selkeä asia. Minä sanon aina, että jos syö lihaa, niin syö suomalaista."

Hän perustelee kantaansa sillä, että Suomi on yksi antibioottien käytön mallimaista: meillä tuotantoeläimiä lääkitään vain äärimmäisen vähän ja silloinkin todellisessa tarpeessa, valvotusti ja varoaikoja noudattaen.

Hyvänä, konkreettisena esimerkkinä tästä on kotimainen broileri: yhdellekään suomalaiselle tuotantopolven broilerille ei Eläinten terveys ETT ry:n tilastojen mukaan ole annettu antibiootteja sitten vuoden 2009.

Yhdellekään suomalaiselle tuotantopolven broilerille ei ole annettu antibiootteja sitten vuoden 2009.

Broilereiden terveys selittyy eläinten hyvillä elinolosuhteilla, asianmukaisella ruokinnalla, tehokkaalla hygienialla, sekä erinomaisella ja järjestäytyneellä eläintautien ehkäisytyöllä.

Suomalaisten broilereiden hyvinvoinnista huolehditaan sen verran mainiosti, etteivät ne sairastu infektioihin, joita olisi syytä lääkitä antibiooteilla. Kun antibiootteja käytetään maltilla tai ei lainkaan, pienenee myös todennäköisyys superbakteerien syntymiselle.
_________________________________________

Antibioottiresistenssi:

• Vuosittain jopa 25 000 kuolemantapausta Euroopassa on yhteydessä antibioottiresistensseihin eli antibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin.
• Tunnetuimpia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ovat esimerkiksi sairaalabakteeri MRSA ja virtsa- ja vatsan alueen tulehduksia aiheuttava ESBL.
• Ulkomaisesta lihasta ja tuotantoelämistä löydetään jatkuvasti antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita.
• Esimerkiksi 90 prosentista Alankomaissa vähittäismyydystä broilerinlihasta löydettiin tietyille antibiooteille vastustuskykyistä ESBL-bakteeria vuonna 2008. Alankomaat vie merkittäviä määriä lihaa ulkomaille, myös Suomeen.
• Suomi on yksi antibioottien käytön mallimaista: meillä tuotantoelämiä lääkitään vain äärimmäisen vähän ja silloinkin todellisessa tarpeessa, valvotusti ja varoaikoja noudattaen.
• Suomessa kannattaakin suosia turvallista ja puhdasta kotimaista ruokaa sekä muistaa hyvä hygienia ja riittävä kypsennys ruokaa laittaessa.