Mitä Suomi syö 2050?
Vuoden 2050 kuluttaja syö tulostettua ja yksilöllisten ravintovaatimusten mukaista ruokaa. Ruoka-annosten muuttuessa myös ruokakulttuuri muovautuu hiljalleen. Ruoasta nautitaan yhä enemmän ja sitä syödään yhä useammin yhdessä.
Printterit ja bioreaktorit osaksi keittiötä
2050-luvun keittiöstä ei teknologiaa puutu. Tulevaisuuden tutkija Olli Hietanen uskoo, että tulevaisuudessa ruokaa printataan itse.
Ajatusta on jalostettu jopa niin pitkälle, että tulevaisuudessa voimme tulostaa mieltymystemme mukaisen ravintola-annoksen 3D-tulostimella. Annosten tuunaaminen määrittelemällä sopiva määrä kaloreita ja hivenaineita kuuluu asiaan.
Tulevaisuudessa voimme tulostaa mieltymystemme mukaisen ravintola-annoksen 3D-tulostimella.
Tulostinten lisäksi bioreaktoreita tullaan näkemään markkinoilla.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtiin elokuussa 2016 tutkimushanke, jossa bioreaktorissa kasvatettiin ruokaa.
Menetelmässä bioreaktoriin johdettiin uusiutuvaa sähköä, joka tuotti virtaa ja tällä tavoin hajotti vettä vedyksi ja hapeksi. Samalla reaktoriin laitettiin hiilidioksidia. Reaktorissa oleville mikrobeille annettiin ravinteita ja hivenaineita ja ne kasvoivat ja jalostuivat. Massasta kuivatettiin vielä vesi pois.
Tämän kaiken tuloksena syntyi jauhemaista seosta, jota voisi pidemmällä tähtäimellä käyttää ruoanlaitossa sellaisenaan.
Paljon välipaloja ja hidas illallinen
Jos ruokailu on suomalaisessa kulttuurissa joskus ollut hiljaisuuden vallitessa suoritettu harras toimenpide, tulevaisuus ei tätä enää muista. Kaikista päivällä nautituista aterioista illallisen rooli tulee korostumaan.
Illallista vietetään kuin elämystä: yhdessä ystävien ja läheisten kanssa. Siitä nautitaan pidempään ja puheensorinan keskellä. Illallisesta voi tulla jopa päivän tärkein ateria. Vaikka teknologia lisääntyy, oikean ruoan merkitys ei häviä.
Illallista vietetään kuin elämystä ja siitä voi tulla päivän tärkein ateria.
Illallisen korostuessa päivällä nautittavan ruoan merkitys muuttuu. Yhden kunnon lounaan sijaan nautimme entistä enemmän pieniä purtavia tai naposteltavia.
Vähemmän sokereita, enemmän hävikkiruokaa
Tulevaisuudessa kuluttajat haluavat syödä entistä terveellisemmin. Annosten kalorimäärät puntaroidaan tarkkaan. Osittain tämä johtuu myös siitä, että sitä on saatavilla entistä vähemmän.
Vielä kaloreitakin enemmän parinkymmenen vuoden päästä ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka paljon ruoassa on sokeria. Joidenkin arvioiden mukaan sokeriset jälkiruoat vaihtuvat suolaisiin.
Sokeriset jälkiruoat vaihtuvat suolaisiin.
Kun tulevaisuudessa tilaat jäätelöä, voi siinä olla perinteisen vadelman sijaan voikukkaa. Tämä näkyy myös siinä, että ravintoloissa jo jonkin aikaa vallinnut villiyrttibuumi vain kiihtyy kiihtymistään samalla, kun hävikkiruoan suosio kasvaa.
___________________________________________________
LAUTASELLA
Jauhekulho muistuttaa vahvasti roolivideopelien ainesosia, jotka tuottavat pelaajalleen lisäenergiaa ja vahvistavat erilaisia ominaisuuksia. Tämä tulevaisuuden jauhe on valmistettu bioreaktorissa uusiutuvan sähkön, hiilidioksidin ja mikro-organismien avulla – yksisoluproteiinia tuottamalla.
Aivan tavallista riisiä? Ei, vaan siitepölyallergiaa lievittävää riisiä. Tulevaisuudessa raaka-aineiden ennustetaan olevan niin pitkälle geenimuunneltuja, että niillä voidaan ylläpitää terveyttä ja jopa ehkäistä joitakin sairauksia.
Vähäkaloriset merenelävät ovat tulevaisuuden ruokaa. Sellaisetkin, joita ei vielä tähän mennessä ole käytetty ruokana. Yksi näistä on meduusa. Kun meret lämpenevät, meduusat viihtyvät niissä entistä paremmin. Meduusakanta on nousussa ja ne levittäytyvät hiljalleen myös pohjoiseen.