Atria on laskenut naudanlihan hiilijalanjäljen tilalta teurastamon portille. Atrialaisen esimerkkinaudan hiilijalanjälki on 13,4 CO2e ruhokiloa kohti. Tämä on vain noin kolmasosa kansainvälisestä keskiarvoluvusta. Hiilijalanjälki on laskettu Tuuloksessa sijaitsevalta Setälä-Eerolan tilalta. Naudanlihan hiilijalanjälki oli Setälä-Eerolan tilalla 20-25% pienempi kuin Suomessa vuosina 2016 ja 2017 valmistuneissa tutkimushankkeissa. Viime vuosien kehitystyö Atria Nauta ketjun tiloilla on tuottanut tulosta.
Märehtijän aineenvaihdunta muodostaa lähes puolet naudanlihan hiilijalanjäljestä. Nauta pystyy hyödyntämään nurmirehua ja muuntamaan sen lihaksi ja maidoksi. Naudan pötsissä muodostuu kuitenkin metaania, joka kasvattaa naudan hiilijalanjälkeä.
Setälä-Eerolan tilalla nautoja ruokitaan kotoisella nurmisäilörehulla ja viljalla, ja täydennetään kivennäisrehuilla. Vasikat saavat juomarehua kahden kuukauden ikään saakka ja rypsillä täydennettyä viljaväkirehua säilörehun rinnalla puolen vuoden ikään saakka. Tila kasvattaa runsaat sata maitorotuista nautaa vuosittain. Tila ostaa kasvatukseen 2-4 viikon ikäisiä ternivasikoita ja kasvattaa ne 18 kuukaudessa 350-360 kilon painoisiksi.
”Setälä-Eerolan tila on erinomainen esimerkki siitä, miten tuottavuus eli nurmen hyvä satotaso ja eläinten ammattitaitoinen kasvatus vaikuttavat myös naudan hiilijalanjälkeen”, toteaa hankintajohtaja Sinikka Hassinen Atria Tuottajista.
”Naudan ruuansulatuksen kautta tapahtuvan hiilipäästön osuus on suuri ja sen pienentäminen on haasteellista. Mutta hiilitaselaskelman mukaan lannan biokaasutus on helpoin ja tehokkain tapa edelleen alentaa hiilijalanjälkeä. Biokaasulla voisi myös korvata suuren osan lopustakin fossiilisesta polttoaineesta, jolloin hiilipäästö alenisi kahta kautta. Meillä on jo pystytty pienentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jolloin tilamme hiilijalanjälki on keskimääräistä pienempi”, kertoo Jari Eerola Setälä-Eerolan tilalta.
Lannan käsittely biokaasulaitoksessa ja syntyvän biokaasun hyödyntäminen maatilan energia- ja polttoainekäytössä pienentäisivät laskelmien perusteella naudanlihan hiilijalanjälkeä edelleen 20-25%.
Suomalainen naudanliha on ympäristöystävällistä – Etelä-Amerikassa tuotetun naudanlihan hiilijalanjälki on moninkertainen
YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n raportin mukaan Etelä-Amerikassa tuotetun naudanlihan hiilijalanjälki on moninkertainen eurooppalaisen naudan hiilijalanjälkeen verrattuna (linkki: tutkimukseen http://www.fao.org/3/i3437e/i3437e.pdf sivut 24 ja 25).
Suomalaisen maitorotuisen naudan hiilijalanjälki on samaa tasoa kuin esim. tanskalaisen tai saksalaisen naudan. Merkittävin ero on naudan ruokavaliossa. Tanskalainen ja saksalainen nauta syövät 300-600 kg soijaa elinaikanaan. Suomalainen nauta ei syö soijaa, koska suomalaisen naudan ruokinta perustuu kotoiseen nurmisäilörehuun. Jos laskelmissa huomioitaisiin nurmien hiilensidonta, suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki voisi olla vielä merkittävästi nykyistä pienempi.
Kansainvälinen laskentamalli ei huomioi nurmien hiilensidontaa
Hiilijalanjäljen laskenta toteutettiin Envitecpolisin ja atrialaisen perhetilan kanssa. Laskennan kohteeksi valittiin maitorotuisia teurasnautoja kasvattava tila, jonka arvioitiin kuvaavan hyvää tuotannon tasoa atrialaisessa ketjussa.
Nykyiset laskentamenetelmät eivät huomioi nurmien hiilensidontaa, josta odotetaan tutkimustuloksia lähivuosina. Envitecpolis hyödyntää hiilijalanjäljen laskennassa kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua. Cool Farm Tool on erikoistunut alkutuotannon hiilipäästöjen laskentaan ja sen avulla saadaan laskettua yksilöllinen, tilan omiin tietoihin ja toimintoihin perustuva hiilijalanjälki. Laskennan pohjana on IPCC:n laskentamenetelmät sekä alan uusin tutkimustieto.
Lisätietoja antaa Sinikka Hassinen, hankintajohtaja, Atria Nauta, p. 040 643 1991, sinikka.hassinen@atria.com