Vantaalla toimivan K-Citymarket Jumbon kauppias Sami Hertell tilasi koko 5000​ kilon erän kuultuaan Atrian vapaana kasvaneista porsaista. Vapaan possun joulukinkku vastaa asiakkaiden haluun ostaa eettisesti tuotettua ja korkealaatuista suomalaista lihaa. 

Pyhäinpäivän tienoilla Vantaalla sijaitsevan K-Citymarket Jumbon kauppias Sami Hertell tietää, että kohta kinkkuja tarvitaan.

- Silloin niitä aletaan kysyä. Moni paistaa ensimmäisen kuin harjoituksena jo syksyllä ja hankkii sitten varsinaisen kinkun jouluksi, Hertell kertoo.

Tänä vuonna hänellä on tarjota asiakkailleen jotakin uutta. Atria toi myyntiin vapaan porsaan kinkut. Se merkitsee sitä, että porsaat ovat saaneet kasvaa vapaasti samassa karsinassa emänsä kanssa. Luonnollisuus kasvattaa eläinten hyvinvointia, mistä merkkinä ovat muun muassa emakkojen kasvanut maidontuotanto sekä yleistyneet kärsä-kärsä-kontaktit emän ja porsaiden välillä.

Hertell otti idean innolla vastaan. Hän tilasi saman tien koko 5 000 kilon ensimmäisen vapaan possun kinkkuerän Citymarketiinsa.

- Eläinten hyvinvointi korostuu asiakkaidemme arvomaailmassa yhä enemmän. Tämänkaltaiset tuotteet saavat ihmiset miettimään alkuperää ja eettisyyttä vain entistä enemmän, Hertell perustelee.

”Sillä on suuri merkitys, miten eläimet ovat eläneet”

Kun ensimmäiset vapaan porsaan kinkut tulivat myyntiin, Atria Mestari Jarmo Ritvanen loihti Citymarketin asiakkaille maistipaloja. Noin 75 asteeseen kypsytelty vapaan porsaan kinkku oli saanut seurakseen rosollin ja raitaan tehdyn perunasalaatin kimaran.

- Se tuo rosollille mukavasti raikkautta. Kinkussa oli rasvaa juuri sopivasti suojaksi paistamiseen, mutta ei liikaa, Ritvanen juttelee.

Ritvasen tarjoilu veti puoleensa ostoksille lähteneiden Anita ja Sakari Finnen huomion. Heille tärkein ostokriteeri niin joulukinkussa kuin muissakin lihatuotteissa on kotimaisuus.

- Kyllä me näistä asioista puhumme aika paljonkin. Sillä on suuri merkitys, miten eläimet ovat saaneet elää vapaasti ja stressittömästi. Silloin maku on parempi, Anita Finne sanoo.

Ennen pariskunnan kinkut saattoivat olla suuriakin. Nykyisin he suosivat alle viiden kilon kinkkuja.

- Emme me kaksin tarvitse niin kovin paljoa. Emme myöskään halua, että kinkkua jää suotta ylitse, vaikka se hyvää syötävää onkin, Anita Finne kertoo.

Eri alueet, eri tavat

Kauppias Hertell on huomannut, että Finnen kuvaama kinkkupolitiikka on nykyisin yleinen. Kinkut ovat pienentyneet. Juhlapöytään hankitaan paljon muutakin, ja kasvava tietoisuus ympäristöstä on saanut aikaan sen, että moni pyrkii ostamaan mieluummin vähemmän mutta ehkä parempaa.

- Sen olen huomannut, että eri puolilla Suomea ostetaan kinkkua eri tavoin. Pohjoisempana ostetaan pakasteena, etelässä ​painotus on siirtynyt vuosi vuodelta enemmän tuoresuolattuun. No, tämä kauppa tietysti tekee poikkeuksen sääntöön, sillä meillä eniten menee pakastettuja, Hertell nauraa.

Kun vapaasti kasvaneet porsaat on vieroitettu emästään, ne jatkavat kasvamistaan Atrian perhetiloilla. Jokainen kinkku on jäljitettävissä, ja se on tärkeää myös Hertellin asiakkaille.

- Ylivoimaisesti tärkein kriteeri joulukinkulle on sen suomalainen alkuperä. Sitä asiakkaat kysyvät.

teksti ja kuvat: Juho Paavola