Maataloutta ja varsinkaan globaalia kotieläintaloutta ei voida jatkaa nykyiseen tapaan. Tarvitaan nopeita keinoja maatalouden päästöjen vähentämiseen. Näin totesi Atrian Kestävä ruoantuotanto -webinaarissa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen.

Luvut maatalouden aiheuttamista päästöistä kertovat karua kieltään: Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen ei onnistu, elleivät ruoantuotannon ja maankäytön tavat muutu nykyisestä. 

Maataloustuotteiden kysynnän ennustetaan kasvavan globaalisti noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, mutta perinteinen maatalous ei voi kasvaa samassa suhteessa ilman uusia innovaatioita.
– Maatalous käy ilmastonmuutoksen vuoksi lähes mahdottomaksi useilla alueilla, ja siellä sopeutumisen sijaan edessä on niin sanottu transformaatio, eli toimiala muuttuu kokonaan. Myös kehitys kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota on vääjäämätön, Ollikainen painotti.

Soluviljelty proteiini on hänen mukaansa ratkaisu, joka mahdollistaa ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutusten merkittävän vähentämisen. 
– Soluviljely irrottaa ruoantuotannon maataloudesta, erityisesti maasta. Maata tarvitaan soluviljelyssä vain tuotantolaitoksen verran. Tuotantoprosessi on tehokas eikä se ole riippuvainen luonnonolosuhteista. 

"Soluviljely irrottaa ruoantuotannon maataloudesta, erityisesti maasta."

On arvioitu, että soluviljellyn proteiinin tuotantoa pystytään helposti kasvattamaan koko maapallon väestön ruokkimiseen. Tämä tarkoittaa, että maatalouden haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää radikaalisti.

Soluviljelty proteiini tuotetaan käymisen avulla bioreaktoreissa. Tuotantoon tarvitaan hiilidioksidia, vettä, typpeä ja kivennäisainetta. Energianlähteenä toimii uusiutuva sähkö.

Kehitys on ollut nopeaa, ja Suomi on hyvin mukana alan etujoukoissa. VTT on esimerkiksi kehittänyt teknologian, jonka avulla voidaan tuottaa valkuaisproteiinia ilman kanaa. 
– Mikrobiin on yhdistetty ovalbumiinia tuottava geeni kanan perimästä. Vaihtoehtoisesti mikrobit voivat toimia proteiinin lähteenä, kuten suomalaisen Solar Foodsin kehittämässä Soleiini-proteiinijauheessa, Ollikainen kertoo.

Liha ei silti katoa maailmasta

Ennusteet kertovat, että soluviljellyt proteiinit valtaavat 25 prosenttia markkinasta vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt soluviljeltyjen kasviproteiinien tuotanto on mahdollista isossa mittakaavassa, ja soluviljelty eläinperäinen valkuainen kaupallistuu kovaa vauhtia. 

Sen sijaan soluviljellyllä lihalla on vielä runsaasti haasteita.
– Ensin tulee jauheliha, ehkä jo 5–7 vuodessa. 10 vuoden kuluttua se jo kilpailee samoista markkinoista lihan kanssa.
– Kun soluviljely muuttuu kilpailukykyiseksi, mikään ruoantuotannossa ei ole ennallaan, Ollikainen maalaa näkymää.

Paitsi ihmisten ruoaksi, soluviljeltyä proteiinia voi ohjautua myös rehuksi kotieläintalouteen – kunnes soluliha yleistyy.
– Kehitys haastaa koko perinteisen maatalouden ja erityisesti lihateollisuuden.

Emeritusprofessori kuitenkin toteaa, ettei liha katoa maailmasta kokonaan. Ennusteiden mukaan kokolihan osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta tulee olemaan yli 40 prosenttia. Bulkkituotannon sijasta korostuvat laatu ja erikoistuminen.

Markku Ollikainen oli yksi joulukuussa 2021 järjestetyn Atrian Kestävä ruoantuotanto -webinaarin luennoitsijoista.

Teksti: Pirjo Latva-Mantila