Atria päätti vuonna 2021 sitoutua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajoittaa maapallon lämpötilan kohoaminen enintään 1,5 asteeseen. Sitoudumme tähän oman toimintamme osalta – kaikkia maailman ilmastopulmia meidän ei tarvitse ratkoa. Merkittävää päätöksessä on se, että jatkossa tavoitteistossa tarkastellaan koko Atrian toimintoketjua: alkutuotanto on mukana laskettaessa kokonaisvaikutuksia. Toinen merkittävä asia sitoutumisessa on se, että laskenta perustuu tieteeseen. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet päätetään tänä vuonna.

Emme voi alistua keskimääräisyyteen, kun todellisuutemme on huomattavasti keskiarvoa parempi.

Lihantuotannon ja koko elintarviketuotannon ympäristövaikutuksista käytävä keskustelu perustuu hämmästyttävän usein mielipiteisiin tai keskiarvoihin. Kuten tunnettua, suomalaisen lihantuotannon hiilidioksidipäästöt tuotettua kiloa kohden ovat huomattavan paljon pienemmät kuin keskimäärin maailmassa. Emme voi alistua keskimääräisyyteen, kun todellisuutemme on huomattavasti keskiarvoa parempi. Emme toisaalta uskalla väittää, että lihantuotantomme päästöt ovat maailman pienimmät, koska siitä ei ole tieteellistä todistusta. Tieteen voima on juuri väitteiden todistamisessa. Tämä lähestymistapa sopii atrialaiseen työotteeseen.

Onko syy sosiaalisessa mediassa vai missä, mutta yleinen keskustelu on usein voimakkaasti kaksinapaista ja ilmaisut ”ei ollenkaan, eikä missään tapauksessa” ovat herkässä. Tämä keskustelutyyli koskee muun muassa lihantuotantoa ja -kulutusta, luonnon monimuotoisuutta, susia, metsänhoidon menetelmiä, erilaisia ruokavalioita, maahanmuuttoa, tuulivoimaa ja vaikkapa koronarokotteita. Tyyli näissä ei ole ratkaisuhakuinen, vaikka kehittäviä ratkaisuja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Maalaisjärki vaikuttaa välillä unohtuvan.

Nykyinen ruokasysteemi on pitkällä aikavälillä rakentunut moniulotteinen kytkösten verkko. Poliittisin päätöksin systeemiin on pyritty vaikuttamaan milloin mistäkin syystä. Tärkein ajuri on ollut kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon hakeminen. Kovinkaan kaukana eivät ole ne ajat, jolloin Suomessakin ruoan kysyntä ylitti tarjonnan. Nyt ajureina on myös muita tärkeitä näkökulmia, mutta järeää ja perusvarmaa ruokasysteemiä ne eivät saa vaarantaa. Jo maailman väestönkasvu ja ilmastonmuutos muuttavat ruokasysteemiä väistämättä. Nyt olemme lisäksi kokeneet sodan vaikutuksia ruokajärjestelmään – siis vuonna 2022 ja vieläpä Euroopassa.

On ehdottoman tärkeää, että myös Suomessa keskitytään ruoantuotannon turvaamiseen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 on valtava kärsimys sotatantereeksi muuttuneelle Ukrainalle ja ukrainalaisille. Hyökkäyksen suorat sekä välilliset vaikutukset ovat väistämättömät ja kauaskantoiset myös ruoantuotantoon. Nyt maailman parhailla peltoalueilla soditaan, kun siellä tulisi olla peltotöissä. On ehdottoman tärkeää, että myös Suomessa keskitytään ruoantuotannon turvaamiseen. Taas kerran sananparsi “oma apu, paras apu” on todella ajankohtainen.