Suomessa ei ole koko tilastohistorian aikana viljelty niin paljon hernettä kuin parin viime vuoden aikana. Suurin osa kotimaisesta herneestä päätyy eläinten rehuun tuontisoijan tilalle. 

Suomessa viljeltiin viime vuonna hernettä 44 000 peltohehtaarilla. Kasvu vuodesta 2005 ja 3 800 hehtaarista on ollut huima.* Elintarvikekäyttöön hernettä kasvatetaan 7 000 hehtaarilla, ja lopulla pinta-alalla viljellään hernettä eläinten rehuksi, A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila kertoo. 

Kotimaisesta herneestä hyötyy koko elintarvikeketju. Kotimaisella rehuvalkuaisella on huoltovarmuuden kannalta iso merkitys, ja kansantaloudellistakin arvoa on. 

– Kun tuontisoija voidaan korvata Suomessa tuotetulla valkuaisella, suomalaiseen viljelyketjuun jää vuosittain vähintään 60 miljoonaa euroa enemmän rahaa, Marttila sanoo. 

Kotimainen herne on yksi esimerkki paremmista ja ympäristökestävämmistä ratkaisuista, joita atrialaisessa ketjussa tehdään, hän toteaa.  

Kuluttajalle se on tarkoittanut soijattomalla rehulla ruokitun naudan lihaa jo vuodesta 2017 asti.

Kuluttajalle se on tarkoittanut soijattomalla rehulla ruokitun naudan lihaa jo vuodesta 2017 asti. Atrialaisessa sikaketjussakin siirtymä kohti soijatonta tuotantoa on pitkällä, ja osa pakettiin päätyvästä possusta on ruokittu koko elinaikansa ilman soijarehuja. Broilerin rehuissa käytetään vielä yhdeksän prosenttia soijaa.  

Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät.

Viljelijälle rehuherne on viljelykierrossa oiva kasvi: Sillä on eri kasvitaudit kuin viljoilla, joten se vähentää viljojen tautipainetta, jolloin kasvinsuojeluaineita tarvitaan vähemmän. Palkokasvien erikoistaito on typen sitominen maaperään. Se vähentää typpilannoituksen tarvetta ja siten myös typen huuhtoumia vesistöihin. Viljat tuottavat silti paremman sadon. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät.  

Suunnannäyttäjät 

Atrialainen ketju käyttää suomalaisesta hernesadosta 50–60 prosenttia, Marttila arvioi. Hernettä viljelevät kotieläintilat käyttävät sen oman tilansa eläinten rehuna. Kasvinviljelytiloilta, joilla on sopimus A-Rehun kanssa, herne päätyy rehutehtaalle ja siellä eläinten rehuihin. Hernettä on helppo käyttää sekä tiloilla että teollisissa prosesseissa: Se kulkee samalla tavalla ja samoissa kuivureissa ja linjastoissa, kun viljakin. 

Herneen käyttöä alettiin kokeilla A-Rehun tehtaalla vajaat kymmenen vuotta sitten. Siihen tarvittiin pari herneen viljelystä kiinnostunutta viljelijää, hankintapäällikkö Marttila, joka heitti ajatuksen ilmoille, laskelmat tehnyt rehukehittäjä ja toimitusjohtaja, joka ei toppuutellut.  

Nyt viljelypinta-ala alkaa riittää A-Rehun tarpeisiin, Marttila sanoo.  

– Meidän ketjumme on suomalaisista ketjuista suurin kotimaisen viljan ja herneen käyttäjä. On hienoa, että olemme pystyneet ohjaamaan muidenkin ajattelua kotimaisen valkuaisen käyttöön. Lisäksi olemme pystyneet luomaan suomalaisille viljelijöille erittäin hyvän viljelykiertomahdollisuuden, tavan viljellä kasveja entistä ympäristöystävällisemmin viljojen laadusta tinkimättä.  

"Atria ja A-Rehu ovat käytännössä räjäyttäneet suomalaisen valkuaisen kysynnän." 

– Atria ja A-Rehu ovat käytännössä räjäyttäneet suomalaisen valkuaisen kysynnän. 

Marttila, viljelijä itsekin, kuvaa omaa työtään hienoksi näköalapaikaksi. 

– Viimeisten kahdeksan vuoden aikana on ollut monta hanketta, jossa olen saanut olla mukana. Tämä on ollut jäätävän hienoa omankin osaamisen ja kehittymisen kannalta.  

*Lähde: Ruokatiedon Tietohaarukka 2024 

Teksti: Hanna Pehkonen