Mitä kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen tarkoittaisi Suomen huoltovarmuudelle? Pärjäisimmekö kriisissä, jossa rahtilaivat eivät yhtäkkiä toisikaan meille ruokaa?

Luodaanpa kuvitteellinen kriisitilanne Suomessa. Tässä kriisissä konkretisoituisivat Suomen syrjäisen sijainnin vaikutukset ja riippuvuus merikuljetuksista. Ruoan tuonti vähenisi merkittävästi tai loppuisi.

Jos kotieläintuotantomme ei vastaisi kotimaista kysyntää kriisin yllättäessä, ei sitä noin vain polkaistaisi tuottamaan lisää ruokaa kansalle.

– Karjatalouden volyymin nostaminen nopeasti on mahdotonta, toteaa A-Tuottajat Oy:n toimitusjohtaja Reijo Flink.

Tuotannon kasvattaminen vie normaalioloissakin vuosia, ja poikkeusolosuhteissa se on lähes mahdotonta.

Tuotannon kasvattaminen vie normaalioloissakin vuosia, ja poikkeusolosuhteissa se on lähes mahdotonta, hän sanoo. Työvoimaa, tuotantopanoksia ja osaamista ei ole riittävästi.

Jos Suomi joutuisi sotaan, kaikilla tiloilla tuotanto ei jatkuisi edes entisessä laajuudessaan, sillä tuottajia ja työntekijöitä ohjattaisiin maanpuolustustehtäviin.

– Sotaan varaudutaan rauhan aikana, eikä vain aseiden osalta vaan myös elintarvikkeiden tuottamisen kyvyssä, Flink muistuttaa.

Ekologistako?

Uudistuvissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä ja lihan määrän vähentämistä ruokavaliossa, mutta myös kotimaisten raaka-aineiden käyttöä mahdollisuuksien mukaan. Suosituksissa painotetaan ekologista kestävyyttä aiempaa enemmän.

Flink epäilee kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymisen positiivisia ekologisia vaikutuksia.

– Emme saa kotimaasta ympäri vuoden riittävästi ja riittävän monipuolista kasvisruokaa.

Tuontiruoan ekologisiksi ongelmiksi Flink listaa tuotannon heikkojen vesivarojen maissa, kuljetuksen aiheuttamat päästöt ja sen, että kotieläintuotannon vähentyessä Suomessa jouduttaisiin poistamaan peltoja viljelykäytöstä, kun niillä tuotettavaa nurmea ei enää tarvittaisi kotieläinten rehuksi.

Suomalaisen lihantuotannon ekologisen kestävyyden Flink sanoo kumpuavan siitä, että täällä pystytään hyödyntämään karjan kasvatuksessa myös vähätuottoisia peltoja ja luonnonlaitumia, eikä uusia peltoja tarvitse raivata karjankasvatusta varten.

Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisellä on suomalaisessa kotieläintuotannossa pitkät perinteet. Ilman kotieläintuotantoa jäisivät elintarviketeollisuudessa syntyvät sivuvirrat hyödyntämättä, Flink muistuttaa. Hukkaan heittäminen ei ole ekologisesti kestävää.

Toki ravitsemussuosituksissa on edelleen kantavana teemana terveyttä edistävä ruokavalio. Siihenkin suomalainen liha sopii.

– Suomalainen liha on puhdasta ja salmonellavapaata, ja lääkkeiden käyttö on tuotannossa äärimmäisen vähäistä. Se on erittäin terveellistä.

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistaan 27.11.2024

Teksti: Hanna Pehkonen