Nautinto ja helppous ovat tutkimusten mukaan tärkeimpiä kriteerejä, kun suomalaiset valitsevat ruokaa lautaselleen. Arkisia valintoja on vaikea ohjata ravitsemussuosituksilla.   

Atrian tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää ei usko uudistuvien kansallisten ravitsemussuositusten vaikuttavan kovin merkittävästi suomalaisten syömiseen.  

– Ravitsemussuosituksilla on suora vaikutus julkisiin ruokapalveluihin. Se edustaa vain kymmentä prosenttia suomalaisten syömisestä. 90 prosenttia ruokailukerroista jää tämän ulkopuolelle, Saarenpää toteaa. 

Suositukset eivät ole ihmisten mielessä julkisten ruokapalveluiden ulkopuolelle jäävillä ruokailukerroilla, hän sanoo. 

– Kuluttajilla on yleistietoisuus siitä, miten pitäisi syödä, mutta he eivät käyttäydy sen mukaan. Tiedosta tai yleissivistyksestä ei ole puutetta, mutta tieto ei ole kääntynyt haluksi syödä oikein. Nautinnonhalulla on suuri merkitys. 

"Kuluttajilla on yleistietoisuus siitä, miten pitäisi syödä, mutta he eivät käyttäydy sen mukaan".

Saarenpää sanoo kahdessa tuoteryhmässä olleen selvää kasvua viimeisen viiden vuoden aikana: makeisissa ja valmisruoissa. Näin siitä huolimatta, ettei karkkien epäterveellisyys liene kenellekään epäselvää. Valmisruoissa myynti kasvaa erityisesti mikroaterioissa ja mukaan otettavissa tuotteissa. Perinteisemmät ruoanvalmistukseen liittyvät valmisruoat, kuten lihapullat, eivät ole vastaavassa nosteessa. 

Toisin kuin makeisten, valmisruokien suosion kasvu ei sodi ravitsemussuositusten terveellisen ja ekologisesti kestävän ruoan tavoitteita vastaan.  

– Valmisruokien ravitsemussisältö on hyvä ja ravitsemussuositusten mukainen. Valmisruoka-ateria ja lisäkesalaatti on oikein hyvä yhtälö.  

Valmisruoissa pystytään säätämään suolan määrä maun kärsimättä. Saarenpää nostaa tästä esimerkiksi Olo-ateriat. Valmisruokien lihapitoisuudetkin ovat melko pieniä, hän sanoo. 

Arvot muuttuvat ajan hengessä 

Saarenpää sanoo, ettei koko hänen 16-vuotisen Atria-uransa aikana ole ollut vastaava tilannetta kuin nyt: kaikki ruokaan liitetyt arvot ovat laskussa. Vain hinta ja ruoan ja nautinnon nopeus ja helppous merkitsevät. Se tarkoittaa kotimaisuuden, vastuullisuuden ja terveellisyyden merkityksen heikkenemistä ostopäätöksissä. Taustalla saattavat olla toisiaan seuraavat shokkiaallot: koronapandemia, sodan syttyminen Euroopassa ja inflaatio. 

Yhdessä perheen kanssa syömisen arvostus on laskussa.  

– Jotain ruokailun arvostuksessa on murtumassa. 

Saarenpää pitää tätä aikaa hyvin haasteellisena ravitsemussuositusten lanseeraamiselle.  

– Kuluttaja ei ole nyt vastaanottavainen. 

Sillä ei ole niinkään väliä, millaisia suositukset ovat. Kuluttaja saa kyllä tiedon suosituksista, mutta tahtotila niiden toteuttamiseen puuttuu. 

– Meillä on ruokatalona perustahtotila siitä, että suomalaiset söisivät hyvin. Ajattelen, että suomalaiset eivät syö huonosti ruokaa syömällä, vaan karkkia ja alkoholia käyttämällä. Niiden kulutuksen vähentämiseen pitäisi panostaa. 

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistaan 27.11.2024.

Teksti: Hanna Pehkonen