Hieno ihmisen perusominaisuus on, että vaikka maailma palaisi, yleisesti halutaan uskoa tulevaisuuteen. Päivien lukumäärän lyhetessä uutta elämän tilikautta kohti onkin hyvä asettaa henkinen okulaari silmään ja tarkkailla tulevaa vuotta, samalla rauhoittuen kahteen viimeiseen ruokakuuliaiseen. 

Uunituoreen The Food Peoplen mammuttimaisen vuoden 2024, nimenomaan tulevaisuuteen katsovan, trendiraportin mukaan ruoan nautinto jatkaa nousuaan eri parametreillä. Kerran elämisen -kulttuuri (mieluummin överit kuin vajarit) on vaihtumassa rauhalliseen nautintoon kotikolossa. Tässäkin me suomalaiset siis olemme jo vartin verran edellä muuta maailmaa. 

"Makunautinto onkin trendinä noususuunnassa, ja etenkin jouluun liitetään edelleen perinteisiä ruokia ja arvoja."

Vaikka lapsen mieli ei osaakaan – tai ehdi lahjojen avaamista odottaessa – arvostaa jouluruokailua, varttuneemmilla juhlamurkinan hyvä maku on kaikista monista asioista jopa se tärkein. Makunautinto onkin trendinä noususuunnassa, ja etenkin jouluun liitetään edelleen perinteisiä ruokia ja arvoja. Toinen joulua leimaava asia on, että tällöin lasketaan fitness-sotakilvet ja herkutellaan miettimättä terveellisyyttä tai keveyttä. 

Henkistä krapulaa varten on kalenterissa tammikuu, joka on kuin kolmosen ratikka: se tulee aina uudelleen. Tähän teoriaan uskookin vakaasti yli 80 % tutkimukseen vastanneista, kun on kysytty joulusyömiseen liittyviä trendejä ja arvoja. 

Monelle kinkkuun kulminoituu joulu, ja niin se on tänäkin vuonna. Siinä missä kolmannes suomalaisista on avoimin mielin halukas kokeilemaan erilaisia kasvisproteiinituotteita juhlapöydässä, on perinteinen possunpakara muodossa tai toisessa edelleen vakaa vuosittaisjuhlan vahti, kullekin syöjälle ominaisine lisukkeineen. Yleisesti katsottuna joulu onkin ruokajuhlista se, jolloin halutaan pitää kiinni perinteistä. Sushi ei ole uhkaamassa graavilohen tai sillin asemaa, poke-bowl ei rosollia. Ehkä juurtuminen omaan henkiseen turvapaikkaan juuri jouluna tuttuine makuineen ja aromeineen on se, joka pysäyttää meidät arkisen rajuuden keskellä. Kunnes koittaa uusivuosi. 

Vuodenvaihde on juhannus keskellä talvea. Silloin juhlitaan niin, että lumi pöllyää kuin huomista ei tulisi. 

"Sapuskaltaan uuden vuoden kierron juhlinta on joulua kevytkenkäisempi."

Sapuskaltaan uuden vuoden kierron juhlinta on joulua kevytkenkäisempi, mutta ei silloinkaan eväittä olla. Perinteinen perunasalaatti ja nakki maistuvat aina, taivaan loimutessa ruudista ja väriaineista. Grillata voi talvellakin, ja tähän juhlaan sushit sopivat kuin nenä päähän. 

Me olemme tottuneet ennustamaan alkavaa vuotta tinasta ja sen varjoista, mutta esimerkiksi Kreikassa onnea tuomaan leivotaan vasilopita – kakku, johon piilotetaan koru tai kolikko. Uskomuksen mukaan aarteen löytäjälle siunaantuu alkavana vuonna aimo ripakopallinen ylimääräistä hyvää. Meksikossa ja Espanjassa perinne on keskiyöllä syödä kaksitoista viinirypälettä, joista jokainen takaa hyvää tuuria jokaiselle vuoden kuukaudelle. 

Kaalin vihreä väri puolestaan edustaa irlantilaisille ja itäeurooppalaisille vireyttä ja rahaa, joten olisiko kaukaa haettua nostaa meilläkin perinteiset kaalikääryleet uunista pöytään vanhan ja uuden vuoden kohdatessa? 

Näistä kahdesta hienosta juhlasta uusivuosi onkin se, johon helpommin mahtuu osia muista kulttuureista. Olisiko siis aika nauttia perinteistä jouluna ja olla vallattomia toivottaessamme uuden tervetulleeksi? Niin tai näin, ruoan tärkeys ei katoa minnekään, vaan päinvastoin korostuu niin nautinnon kuin energian antajana. 

Kohti tulevaa, ja "Leipä on vahvin suksen voijek", kuten Etelä-Karjalassa on pruukattu sanua.