Edellisessä blogitekstissäni pohdiskelin uusien ravitsemussuositusten mahdollisia ympäristövaikutuksia koko ruokajärjestelmä huomioon ottaen. Näiden lisäksi aloin ihmetellä ravitsemussuositusten roolia ja vaikuttavuutta, koska olen omassa työssäni eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi joutunut perehtymään siihen, kuinka ihmisten käyttäytymiseen voidaan parhaiten vaikuttaa. 

Minut on koulutettu lääkäritradition mukaisesti asiantuntijaksi, joka tutkii potilaan ja määrää lääkityksen sen mukaisesti. Ylhäältä päin annetut ohjeet voivat tuoda tiettyä uskoa paranemiseen ja toimivat hyvin akuuttien sairauksien hoidossa. Sittemmin on alettu korostaa kroonisten sairauksien hoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Ne molemmat edellyttävät asiakkaan toimintatapamuutoksia. Niiden aikaansaaminen vanhoilla opeillani ei ole aina onnistunut. Olen saanut monta kertaan ihmetellä, miksi annettuja ohjeita ei noudateta. 

"Omien ratkaisuiden tyrkyttämistä kannattaa välttää, koska ne johtavat torjuntareaktioon, mikä voi pysäyttää jo alullaan olevan muutoksen." 

Työni ohessa olen tutustunut asiakaslähtöisyyteen, myyntityöhön ja erilaisiin käyttäytymispsykologisiin keinoihin kannustaa ihmisiä muutokseen. Sen aikaansaamiseksi on oleellista tukea asiakkaan tarpeita ja toiveita. Omien ratkaisuiden tyrkyttämistä kannattaa välttää, koska ne johtavat torjuntareaktioon, mikä voi pysäyttää jo alullaan olevan muutoksen. 

Torjuntareaktio oli odotettavissa 

Ravitsemussuositusten aiheuttama kärjekäs keskustelu on tyyppiesimerkki ylhäältä päin annettujen ohjeiden vaikutuksesta. Nykytiedon valossa oli odotettavissa, että torjunta on ankaraa, jos ihmisille esitetään näin mittavaa elämäntapamuutosta kuin kasvisten määrän moninkertaistamista ja lihansyönnin puolittamista.  

Eiväthän aiemmatkaan suositukset ole täyttyneet, vaan terveellisten kasvisten lisäämisen sijaan ihmiset ovat lastanneet ostoskärryihinsä entistä enemmän erilaisia rasvatärkkelysseoksia kuten monenmoisia sipsejä ja suurempia pusseja sokerikaramelleja. Riman nostaminen entistä korkeammalle ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä edistä kansanterveyden kannalta suurimpia kustannuksia aiheuttavien sairauksien kuten aikuisiän sokeritaudin tai sydän- ja verisuonitautien ehkäisemistä. 

"Suositukset voitaisiin esittää selvästi asiakaslähtöisemmällä tavalla, jos keskityttäisiin tukemaan ihmisten omiin lähtökohtiin perustuvaa muutosta." 

Näiden tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi kannattaakin pohtia, olisiko torjunta ja keskustelun kärjistyminen voitu välttää. Suositukset voitaisiin esittää selvästi asiakaslähtöisemmällä tavalla, jos keskityttäisiin tukemaan ihmisten omiin lähtökohtiin perustuvaa muutosta. Tätä varten suositukset sisältävät hyvät perustiedot tärkeimmistä ongelmista ja niiden tärkeimmistä syistä. Mutta ne eivät tarjoa kattavia, erilaisille ihmisille sopivia vaihtoehtoja, vaikka suosituksissa todetaan, että terveyttä edistävä ruokavalio voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Esimerkiksi energian liikasaanti tuodaan esille, mutta suosituksista ei selviä, millaisesta ruoasta ihmiset saavat ylimääräistä energiaa ja millaisilla itselleen parhaiten sopivilla keinoilla ihmiset voisivat vähentää energian saantiaan.  

Muutosten vaikutukset motivoivat 

Ihmisten valintojen mahdollistamiseksi olisi tärkeää tuoda esille tärkeimpien ravitsemuksellisten sairauksien todennäköisyys sekä nykyisellä ruokavaliolla että erilaisten ruokavaliomuutosten jälkeen. Vain suhteellisista riskeistä puhuttaessa ihmiset eivät voi hahmottaa eri tautien ja mahdollisten ruokavaliomuutosten merkitystä heidän omalta kannaltaan. 

Tällaista tietoa jakamalla ihmisiä voitaisiin herätellä muuttamaan ruokavaliotaan terveyttä edistävään suuntaan itselleen sopivimmalla tavalla – olipa se sitten liikaa energiaa sisältävien ruokien korvaamista kasviksilla tai nälkää parhaiten pitävän valkuaispitoisen ruoan lisäämistä.  

"Kansanterveyden kuin globaalien ympäristöongelmienkaan ratkaisemiseksi tarvittava muutos ei onnistu valtakamppailulla."

Julkisen vallan asiantuntijoiden voisi olla laajemmassakin määrin hyvä ymmärtää, että sen enempää kansanterveyden kuin globaalien ympäristöongelmienkaan ratkaisemiseksi tarvittava muutos ei onnistu valtakamppailulla. Se sijaan kansalaisten itsemääräämisoikeutta on syytä tukea ja kunnioittaa. Meillä on jo yllin kyllin esimerkkejä niin idässä kuin lännessä siitä, kuinka järjettömiin valintoihin kansalaiset ovat valmiita, jos he kokevat, ettei asiantuntijavalta ole heidän puolellaan.