Salmonellavapaa elintarvikeketju

Salmonellavapaa elintarvikeketju

 

Yksi erityispiirre Atrialaisessa elintarvikeketjussa on salmonellan torjunta ketjumme jokaisessa vaiheessa aina rehuteollisuudesta valmiiseen tuotteeseen asti.

Salmonella on yksi yleisimpiä ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja. Salmonellan torjumisen suhteen Suomessa on oma kansallinen lainsäädäntö. Suomessa salmonellaa ei saa esiintyä ketjun missään vaiheessa ja sen esiintymistä tutkitaan säännöllisesti osana omavalvontaa ja mahdolliset esiintymät saneerataan välittömästi. Maatiloilla tuotantotiloista otetaan säännöllisesti näytteitä salmonellan varalta.

Rehuteollisuuden osalta Eläinten Terveys ry (ETT ry) ylläpitää positiivilistaa rehualan toimijoista, jotka ovat sitoutuneet tautiriskien hallintaan (laadunvarmistussuunnitelma, salmonella torjunta, maahantuonnin tutkimukset). Atrian oma rehutehdas A-Rehu Oy huolehtii salmonnellan torjumisesta toimintansa joka vaiheessa. Onnistuminen varmistetaan tutkimalla näytteitä raaka-aineista, ympäristöstä, valmiista rehuista ja kuljetuskalustosta omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Atrian tuottajat hankkivat eläinten rehun ainoastaan positiivilistalla mukana olevilta toimijoilta.

Salmonellan esiintymistä tutkitaan osana omavalvontaa myös teollisuudessa niin raaka-aineiden, tuotantoympäristön kuin lopputuotteiden osalta.

 

Eläintautivapaus on kansanterveyden suoja

Turvallisten elintarviketuotteiden takaamisessa kuluttajalle lähtökohtana ovat puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet. Tarttuvien eläintautien hallinta alkutuotannossa on hyvän tuoteturvallisuuden lähtökohta, sillä osa tarttuvista eläintaudeista on sellaisia, jotka voivat tarttua eläimistä ihmisiin tai ihmisestä eläimiin. Näitä kutsutaan zoonooseiksi.

 

Kansanterveyden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että eläinten lääkitystarve minimoidaan. Suomessa tarttuvien eläintautien esiintyvyys ja eläinten lääkitsemistarve on ennaltaehkäisevän tautivastustustyön vuoksi vähäistä. Tällä vähennetään merkittävästi resistenttien, mahdollisesti ihmisiinkin siirtyvien bakteerikantojen syntymistä (esim. MRSA, ESBL).

 

Suomessa Eläinten Terveys (ETT ry) ohjeistaa vastustamaan myös sellaisia tauteja, joita ei lakisääteisesti edellytetä ehkäistävän. Tuotantoeläimiä ei lääkitä ennaltaehkäisevästi eikä tuotantoeläimille syötetä lihaksia kasvattavia hormoneja.

 

Tilanne kansainvälisesti verrattuna erinomainen

Muissa länsimaissa merkittäviä kansanterveysongelmia aiheuttavat zoonoosit, kuten salmonellatartunnat, saneerataan suomalaisilta tiloilta aina niitä todettaessa. Suomalaisten saamista salmonellatartunnoista noin 80 prosenttia on peräisin ulkomaisista lähteistä.

 

Muista zoonooseista Suomessa tavataan muun muassa kampylobakterioosia, listerioosia, yersinioosia ja EHEC-tartuntaa. Tilanne on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna erinomainen, eli kyseisten tautien esiintyvyys on hyvin vähäistä.

 

Suomessa ei esiinnyt vakavia zoonooseja

Suomessa ei eläimillä esiinny myöskään vakavia zoonooseja, kuten nautatuberkuloosia, bruselloosia tai rabiesta. Pohjoisen viileät ja kuivat ilmasto-olosuhteet eivät ole niin otollisia taudinaiheuttajille kuin lämpimät ja kosteat olosuhteet. Siksi tautipaine on Suomessa moneen muuhun maahan verrattuna pienempi.

 

Merkittävin riski tarttuvien tautien hallinnassa Suomessa on tilakoon kasvun myötä lisääntyvät kontaktit, jotka edesauttavat tautien leviämistä. Toimintatapoja tiloilla tarkastellaan kriittisesti ja ohjeistuksia tarkennetaan sekä uusitaan aina tarpeen mukaan.

;