Vastuullisuusindeksi on työkalu kokonaisvastuullisuuden mittaamiseen ja kehittämiseen
Vastuullisuusindeksi on Atrian oma malli mitata ja kehittää kotieläintilojen toimintaa luontovaikutusten, sosiaalisen vastuullisuuden ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Vastuullisuuden raportointi ja kehittäminen on välttämätöntä koko ruokajärjestelmässä alkutuotannosta lähtien. Vastuullisuusindeksillä vastaamme globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään, luontokadon pysäyttämiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Malli kytkee entistä vahvemmin koko Atrian ruoantuotantoketjun yhteen, parantaa tiedonvaihtoa ja tekee näkyväksi tuottajien vastuullisuustyön tärkeyden osana elintarvikeketjua. Vastuullisuusindeksin avulla myös tuottajamme voivat raportoida oman tilansa vastuullisuusasioita mm. rahoittajien suuntaan.
Vastuullisuusindeksi on pilotoitu 37 sikatilan ryhmässä
Tilojen tulosten keskiarvo asetettiin vastuullisuusindeksin lähtötasoksi, 100. Tilakohtaiset tulokset vaihtelivat välillä 82 – 130.
Vastuullisuusindeksin rakentaminen käynnistyi noin vuosi sitten Atria Sika -ketjun 37 pilottitilan kanssa. Mukana oli sekä porsastuotantotiloja, välikasvattamoita, lihasikaloita että yhdistelmätiloja. Pilottitilat vastaavat noin 25 % osuudesta Atrian sikaketjun tuotannosta. Indeksin laskennassa yhdistettiin tietoja useista eri tietolähteistä, kuten Atrian järjestelmistä, tuotannonseurantaohjelmista ja Sikavasta. Järjestelmistä puuttuvaa tietoa kerättiin myös erillisen kyselyn avulla.
Vastuullisuusindeksi koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat luontovaikutukset, taloudellinen ja sosiaalinen vastuullisuus sekä eläinten hyvinvointi. Erilaisia mittareita näissä osa-alueissa on yhteensä 36, mutta käytettyjen mittareiden määrä vaihtelee tilatyypistä ja toimintatavoista johtuen. Esimerkiksi, jos tilalla ei ole peltoviljelyä, niin tähän liittyviä mittareita ei käytetä.
Vastuullisuusindeksi laskettiin jokaiselle tilalle erikseen ja suhteutettiin käytettävissä oleviin mittareihin. Kokonaisindeksistä 40 % muodostuu luontovaikutuksista, 20 % taloudellisista ja sosiaalisista mittareista ja 40 % eläinten hyvinvointimittareista. Pilottiryhmän tulosten keskiarvo asetettiin vastuullisuusindeksin lähtötasoksi, 100. Tilakohtaiset vastuullisuusindeksien tulokset vaihtelivat välillä 82 – 130.
Rehustus on yksi vastuullisuusindeksin merkittävämmistä tekijöistä, koska sillä on vaikutuksia kaikkiin vastuullisuusindeksin osa-alueisiin. Rehustuksen optimoinnilla ja kestävillä viljelymenetelmillä vähennetään negatiivisia luontovaikutuksia, kuten maankäyttöä, ilmasto- ja ravinnepäästöjä sekä edistetään kiertotaloutta. Lisäksi se vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja tuontiraaka-aineiden osalta myös mm. ihmisoikeuksien toteutumiseen. Sosiaalisia näkökulmia pyritään mittaamaan myös sopimusten ja ohjeiden noudattamisen, yhteistyön ja aktiivisuuden perusteella. Lantaketjun toimet taas näkyvät erityisesti luontovaikutuksissa. Eläinten hyvinvoinnin mittaamisessa hyödynnetään Sikavan hyvinvointi-indeksiä, eläinten olosuhteita kuvaavia tekijöitä ja eläinten käyttäytymisseurannan mittareita. Lisäksi seurataan mahdollista hännänpurennan esiintymistä ja kuolleisuutta. Osa eläinten hyvinvoinnin varmistamista on myös korkea bioturvallisuus.
Tulokset käydään läpi jokaisen tilan kanssa erikseen ja valitaan yhdessä 3 – 5 kehittämiskohdetta. Vastuullisuusindeksiä kehitetään sekä datan laadun että kattavuuden näkökulmasta. Mallin jatkokehittämisessä mittareita voidaan muuttaa, lisätä ja poistaa. Tavoitteena on toistaa indeksilaskenta vuosittain, jotta kehittyminen saadaan näkyville.